Ennustetaan, että organisaatioiden aika olisi murroksessa ja sitä seuraisi niin kutsuttu verkostojen johtamisen aika. Vai pitäisikö käyttää nykyään termejä ekosysteemi ja orkestrointikyky? Ekosysteemi-ajattelu on ominaista kestävän kehityksen johtamisessa. Ekosysteemit tarjoavat tarvittavaa ketteryyttä, laajaa osaamista ja ideoinnin monipuolisuutta. Yhdistelemällä osaamista, resursseja ja ratkaisuja yli toimialojen saavutetaan parempaa tuottavuutta ja synnytetään kaivattuja uusia ratkaisuja.

Ei ole sattumaa, että Agenda 2030 sisältää tavoitteen, joka on otsikoitu Yhteistyö ja kumppanuus. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, globaali oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat esimerkkejä tavoitteista, jotka haastavat meidät kaikki kumppanuuteen toistemme kanssa. Kumppanuudet voivat liittyä arvoketjuihin, toimialan sisällä tehtävään yhteistyöhän tai useiden eri sidosryhmien muodostamiin ekosysteemeihin. Ekosysteemejä tyypitellään seuraavasti VTT:n Ekosysteemioppaan mukaan: liiketoiminta-, osaamis- ja innovaatioekosysteemeihin. Tarvitsemme uutta johtajuutta ja uusia keinoja johtaa näitä syntyviä ekosysteemejä, jotka tarttuvat käsillä oleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ekosysteemissä johtajuus on prosessi, ei yksittäinen toimenpide tai henkilö. Seuraavaksi esittelen 10 kultaista ohjetta ekosysteemin johtamiseen.

1 Tarve ja tahtotila

Tarkoitus luo pohjan koko ekosysteemin toimintakulttuurille. Yhteinen tahto syntyy jaetusta tilannekuvasta, haasteen merkityksellisyydestä ja ymmärryksestä siitä, minkä tulee muuttua. Johtajuus kysyy minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, keitä tarvitaan tekijöiksi ja keitä varten.

2 Verkoston elinkaari

Ekosysteemin yhteistoiminta on matka, jossa on eri vaiheita. Matka ei kulje välttämättä suoraviivaisesti eteenpäin. On tärkeää määritellä, onko verkosto väliaikainen vai tarkoitettu pysyväksi. Itseohjautuvan ekosysteemin toiminnan kiihtyvässä vaiheessa syntyy eri toimintaryhmiä. Uusia toimijoita liittyy ja ehkä joitakin avaintoimijoita lähtee. Kontrolli ei ole enää välttämättä avainorganisaation käsissä. Johtajuus haastaa päästämään kontrollista irti ja sopeuttaa toimintaa uudelleen.

3 Jäsenten vuorovaikutus

Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa. Johtajuuden tehtävä on huolehtia, että jäsenillä on mahdollisuuksia dialogiin ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavaa osaamista. Jäsenten rekrytointi on keskeinen johtajuuden tehtävä. Jokaisella yksilöllä ja organisaatiolla on odotuksia, joihin tulee vastata. Synergiaetuja on mahdollista löytää vain toimijoiden erilaisuudesta ja siitä, että moniäänisyyttä ja vuorovaikutusta ylläpidetään aktiivisesti. Johtajuus on eri toimijoiden linkittämistä yhteen. Monikulttuurisissa ekosysteemeissä vuorovaikutuksen ja dialogin merkitys korostuu entisestään.

4 Tavoitteet ja arvot

Johtajuus näyttäytyy samaan suuntaan kulkemisena. Toiminnan tavoitteiden näkyväksi tekeminen ja niiden hyvä artikulointi edistävät toiminnan tuloksellisuutta ja luottamuksen rakentumista. Yhteiset arvot ja työskentelyn käytännöt ovat johtajuuden työkaluja sitoutumisen ylläpitämiseksi. Johtajuuden tehtävä on varmistaa vastavuoroisuuden periaatteen toteutuminen, jossa hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti kaikille osapuolille.

5 Toimintaympäristö ja sidosryhmät

Kun ekosysteemi toimii itseohjautuvasti, kontrolli ei ole enää välttämättä avainorganisaation käsissä. Tilanteesta avautuu mahdollisuuksia määrittää tavoitteita uudelleen ja löytää uusia keinoja niiden saavuttamiseksi. Toimintaympäristön muutosten jatkuva seuranta, tulevaisuuden ennakointi ja sidosryhmien osallistaminen ovat johtajuuden agendalla.

6 Rakenteet ja prosessit

Itseohjautuvuudesta huolimatta ekosysteemikään ei toimi ilman rakenteita. Systeemisiä rakenteita tarvitaan, jotta uudet kumppanuudet ja toimijat voivat liittyä mukaan. Johtajuus on kykyä luoda rakenteita, jotka ohjaavat toimintaa haluttuun suuntaan ja ruokkii itseorganisoitumista. Selkeästi kuvatut rakenteet ja prosessit edistävät vuorovaikutusta, luovat oikeudenmukaisuutta, sitouttavat ja rakentavat luottamusta.

7 Roolit ja vastuu

Johtajuus valmentaa toimijoita ottamaan vastuuta ja löytämään oman roolinsa suhteessa muihin toimijoihin. Johtajuuden tehtävä on edistää toimijoiden kykyä tuottaa arvoa ja toteuttaa yhteisesti asetettuja tavoitteita.

8 Päätöksentekoprosessi ja pelisäännöt

Johtajuuden suuri haaste on johtaa hajautettua päätöksentekoa käytännössä. Ekosysteemin ominaispiirteitä ovat tasavertaisuus, kollektiivinen ja osallistava päätöksenteko. Päätöksenteon kriteerit ja pelisäännöt tulee olla kaikilla tiedossa. Johtajuuden tehtävä on tunnistaa päätösten teon kannalta oleellinen tieto ja analysoida erilaisia mahdollisia kehityskulkuja ja vaikutuksia päätöksenteon tueksi.

9 Tiedon muotoilu

Tiedon muotoiluun on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta tieto virtaa ja jalostuu tarkoituksenmukaisesti läpi ekosysteemin. Hyvin muotoiltu tarkoitus ja prosessit ovat tärkeitä työkaluja koko ekosysteemille. Ne motivoivat, sitouttavat ja energisoivat ihmiset toimintaan ja myös tehostavat ulkoista viestintää. Esimerkiksi visuaaliset tiekartat vahvistavat uskoa tavoitteiden saavuttamiseen.

10 Laadun mittarit ja arviointi

Vaikuttavuuden vastinparina ovat mittarit, joilla toimintaa voidaan matkan aikana ja sen jälkeen arvioida. Halutut vaikutukset tulee määrittää toimintaa suunniteltaessa. Sopivien mittareiden löytäminen edistyksen, tuloksien ja vaikuttavuuden arviointiin on johtajuuden tehtävä. Johtajuuden huomion tulee kiinnittyä oppimisen ja synergiaetujen syntymisen arviointiin.

Lisää inspiraatiota kestävän kehityksen johtamiseen löydät Diakonissalaitoksen, Caritaksen, Filoksenian ja Filantropian Kymppi-hankkeen Vastuullista ja menestyvää liiketoimintaa -kurssin avulla. Kurssi sisältää runsaasti työkaluja ja vinkkejä vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Nina Maarit Partanen

Bisnesvalmentaja, Project Impact Oy

Epävarmuus ja erilaiset uhat määrittävät varmasti monen visiota tulevaisuudesta. Maailma odottaa kipeästi ongelmanratkaisijoita, jotka pyrkivät kääntämään kohtaamamme haasteet mahdollisuuksiksi. Koulutusorganisaatiot ovat murroksen eturintamassa, kun tarve suuntaa erityisesti kiertotalous ja kestävyysosaamisen kehittämiseen. Olemme koonneet tähän blogitekstiin viisi keskeisintä syytä, miksi juuri nyt on oikea aika siirtyä kiertotalouden yrittäjyyskasvatukseen.

1. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu

Ilmastonmuutos on puhuttava huolenaihe nuorten keskuudessa, johon otetaan kantaa yhä aktiivisemmin myös poliittisesti. Nuorisobarometrin 2019 mukaan nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut, joka osoittaa, että nuoret ovat valmiita ryhtymään sanoista tekoihin. Kiertotalousajattelu mahdollistaa nuorille uusien yritysten perustamisen kestävää kehitystä edistäville liikeideoille.

2. Vastaus Ilmastonmuutoksen haasteisiin

Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ovat tulleet lähelle nykyihmisen elämää muuttaen myös työelämän osaamistarpeita. Entrepreneur Competence Framework mukaan tulevaisuuden työelämätaidot vaativat kiertotalous- ja systeemiajattelua sekä kykyä luovaan ongelmanratkaisuun. Kiertotalousajattelun kautta nuoret oppivat kehittämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

3. Tuplavoittojen tavoittelu

Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumin 2019 mukaan, kestävä kehitys tulee määrittämään osaamisrakenteen uusia muutossuuntia. Koulutuksen järjestäjien on pystyttävä valmentamaan nuorille kykyjä, jotka vastaavat työelämän uusiin osaamistarpeisiin. Kiertotalousajattelu suuntaa luovan ongelmanratkaisun talouden ja ympäristön tuplavoittoja tavoitteleviin tilanteisiin.

4. Työelämän murroksen kohtaaminen

Työelämän murroksessa yrittäjyydestä on kehittymässä yhä yleisempi työllistymisen muoto. Sitran julkaisemassa megatrendit 2020 katsauksessa koulutuksen tarjoajia haastetaan kehittämään osaamistaan valmentaa nuoria tämän murroksen kohtaamisessa. Koulutuksen tulee keskittyä niin sanottujen geneeristen taitojen vahvistamiseen, jotka auttavat nuoria toimimaan työelämässä yrittäjämäisesti.

5. Hallitusohjelman toteuttaminen

Vuoden 2019 hallitusohjelman tavoitteissa Suomesta halutaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalousajattelun yhteiskunnalliset hyödyt yhdistettynä tulevaisuuden työelämätaitojen kouluttamiseen, ovat keskeinen keino näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kestävän kehityksen linjaukset opetuksen ja koulutuksen hallinnonalalle edellyttävät kestävän kehityksen, ilmasto- ja tasa-arvokasvatuksen sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin huomioimista läpileikkaavina teemoina eri koulutusasteilla.  Koulutuksen järjestäjien on tarjottava työelämään ponnistavalle sukupolvelle valmiudet työskennellä yrittäjämäisellä asenteella sekä rakentaa perusta elinikäiselle oppimiselle.

Me Project Impactilla haluamme mahdollistaa osaamisperusteisen kiertotalouspedagogiikan kehittämiseen valmentamisen kautta. Tarjoamme erilaisia kiertotalousajattelua edistäviä työkaluja muun muassa koulutusorganisaation johdolle, pedagogisille ryhmille ja opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Jos kiinnostuit kiertotalouden kehittämisestä organisaatiossasi, ota meihin yhteyttä ja kysy lisää toiminnastamme!

Evianna Sipilä

Project Impact Collective

Kiertotalouden manifesti: Mielen ja materian muodonmuutos

”Mottainai” on japanilainen ilmaisu, joka tarkoittaa; älä heitä pois vaan käytä uudelleen. Heille se on muistuma ajalta, jolloin tavaraa oli niukalti ja kaikki käytettiin viimeiseen pisaraan saakka. Me puhumme nykyään kiertotaloudesta. Se on sekä ajattelutapa että järjestelmä. Kiertotalous johdattaa meidät systeemiajattelun juurille. Oppiessamme ymmärtämään maapallon ekosysteemin syy-seuraus suhteita paremmin, kykenemme luomaan uusiutuvia järjestelmiä ja kestävää bisnestä.  Se edellyttää ajattelun muutosta lineaarisesta ”take-make-waste” mallisesta tuotannosta jätteettömään, päästöttömään ja regeneratiiviseen talouteen.

Kiertotaloudessa tavoitellaan a) resurssien ja energian käytön maksimointia niin, ettei synny jätettä, b) huolehditaan tuotteiden arvon kierrosta taloudessa ja c) kulutusta siirretään palvelujen käyttämiseen, jakamiseen ja kierrättämiseen omistamisen sijaan.

Elämme maailmantalouden muodonmuutoksen aikaa. Kuluttajat ja maiden hallitukset ympäri maailmaa etsivät kuumeisesti ratkaisuja ilmastonmuutoksen hallintaan. Kiertotalous tarjoaa ratkaisun avaimet!

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ulkoministeriöstä Juha Markkasen twiitti kiertotalousteeman nostosta Suomen kärkihankkeeksi ja määrärahojen lisäys on selkeä ohjauksellinen viesti. Odottavat katseet ovat siirtyneet yrityselämään päin.

Tulevaisuutta jokaisessa yrityksessä

Liikkeelle voi lähteä oman toiminnan tarkastelusta. Tunnistaa toiminnan vaikutukset ja löytää keinoja kehittää liiketoiminnan osa-alueita ekologisemmaksi. Työkaluja on tarjolla monia. Suomen yrittäjien julkaisema yrittäjän ilmasto-opas esittelee 80 keinoja, kuinka voi hillitä ilmastonmuutosta, saavuttaa kustannussäästöjä ja samalla parantaa bisneksen kannattavuutta. Sitran kokoama Hiilineutraaliuden rakennuspalikat työkalupakki oppaan avulla yritykset voivat kehittää liiketoimintaansa vähähiilisemmäksi ja puhtaammaksi. Monet toimijat (esimerkiksi Kierrätyskeskus) tarjoavat palveluita ja laskureita mitata toiminnan ympäristövaikutuksia ja luonnonvarojen säästöjä.

7 keinoa kehittää kiertotalousbisnes

Tulevaisuudessa bisneksen ennustetut ansaintamallit siirtyvät yhä enemmän kiertotalouteen, dematerialisaatioon eli tuotteista palveluihin, teknologian hyödyntämiseen optimoinnissa ja jakamistaloudelle *. Kyse ei ole marginaalisesta bisneksestä vaan Sitran arvion mukaan hiilineutraalius luo 6 000 miljardin euron suuruiset markkinat älykkäille vihreille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä. Tässä seitsemän tapaa kehittää uusi kestävä kiertotalousbisnes.

  1. Kehitä tuotteesta palvelu. Palvelussa asiakas maksaa hyödystä, ei omistuksesta. Esimerkiksi Reima Play tarjoaa lastenvaatepalvelua kuukausimaksua vastaan.
  2. Korvaa nykyinen uusiutumaton materiaali uusiutuvalla. Tarjoa kuluttajille puhtaita vaihtoehtoja korvaamaan myrkylliset, saastuttavat ja ei-kierrätettävät tuotteet. Suomalainen kuituteknologiayhtiö Spinnova Oy on tästä loistava esimerkki toimialaa uudistavasta liikeideasta.
  3. Kehitä ratkaisu tuotteiden ylläpitoon, huoltoon ja korjaukseen. Esimerkiksi Oikiat design Oy loi vaatelaastarin, joka soveltuu vaatteiden ja asusteiden paikkaamiseen, peittämiseen ja koristeluun.
  4. Panosta tuote- ja palvelusuunnitteluun, joka pidentää tuotteen elinkaarta, tehostaa prosessia ja minimoi hukkaa. Kestävällä palvelumuotoilulla luodaan pohja kiertotalouden onnistumiseen.
  5. Luo bisnesmalli hyödyntäen jätevirtoja. Resurssiviisautta on käytöstä poistettujen tuotteiden ja materiaalien hyödyntäminen uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätettäviä raaka-aineita löytyy niin kuluttajilta, teollisuudesta, rakentamisesta kuin maataloudestakin. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden jätteitä (mäskejä) hyödynnetään niin bioenergian tuotannossa kuin kosmetiikkateollisuudessakin.
  6. Perusta jakamisalusta. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Digitaalisen palvelualustan avulla voit aktivoida ihmiset jakamaan, vaihtamaan ja vuokraamaan tiloja, tavaroita ja työkaluja. Esimerkkejä ovat kotimajoitus, liikenne-ajoneuvot, työkalut, asusteet, ruoka, yms. Verkkokirpputori Tori.fi on kaikille tuttu alan suurin toimija Suomessa.
  7. Konsultoi ja valmenna. Ympäristövaikutusten laskentapalveluille on kysyntää. Voit myös suunnata valmennuksesi suoraan yksityishenkilöille ja tehdä vaikuttajaviestintää. Esim. Upright project Oy tarjoaa yrityksille laskurin mitata vaikuttavuutta.

Downshifting, slow-life ja minimalistisuus ovat kaikki kestävän elämäntavan kasvavia suuntauksia. Ne kertovat tarinaa ”kuluttajien” mielen muodonmuutoksesta, joka haastaa yritykset uudistumaan. Kiertotalouden systeemin muutos syntyy toiminnan muutoksesta ja toiminnan muutokseen tarvitaan ajattelun muutos. Itse kunkin kohdalla henkilökohtaisesti. Elämme sekä Japanissa että täällä pohjolassa ”mottainai” renesanssia, jossa materia kiertää, hyödytön muuttuu hyödylliseksi, arvoton arvokkaaksi, ruma kauniiksi ja vastoinkäyminen voitoksi. Kiertotalousyrittäjyys tuntuu virtana luissa ja sydämessä asti. Se vie mielen ja sitä kautta toiminnan itseä suurempaa päämäärää kohti. Sen hurmoksen olen saanut itse kokea ja haluan, että koet sen myös!

Kiertotalousbisneksestä keskustellaan lisää Suomen yrittäjäopiston maksuttomassa Futurebisnes webinaarissa 8.9.2020. Webinaari on osa FutureBisnes -hanketta, jota toteuttaa Suomen Yrittäjäopisto ja rahoittaa EU:n Maaseuturahasto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tervetuloa mukaan!

* Lähde: Demos Helsinki, Futures Brief The consumer business models of the future)