Ennustetaan, että organisaatioiden aika olisi murroksessa ja sitä seuraisi niin kutsuttu verkostojen johtamisen aika. Vai pitäisikö käyttää nykyään termejä ekosysteemi ja orkestrointikyky? Ekosysteemi-ajattelu on ominaista kestävän kehityksen johtamisessa. Ekosysteemit tarjoavat tarvittavaa ketteryyttä, laajaa osaamista ja ideoinnin monipuolisuutta. Yhdistelemällä osaamista, resursseja ja ratkaisuja yli toimialojen saavutetaan parempaa tuottavuutta ja synnytetään kaivattuja uusia ratkaisuja.

Ei ole sattumaa, että Agenda 2030 sisältää tavoitteen, joka on otsikoitu Yhteistyö ja kumppanuus. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, globaali oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat esimerkkejä tavoitteista, jotka haastavat meidät kaikki kumppanuuteen toistemme kanssa. Kumppanuudet voivat liittyä arvoketjuihin, toimialan sisällä tehtävään yhteistyöhän tai useiden eri sidosryhmien muodostamiin ekosysteemeihin. Ekosysteemejä tyypitellään seuraavasti VTT:n Ekosysteemioppaan mukaan: liiketoiminta-, osaamis- ja innovaatioekosysteemeihin. Tarvitsemme uutta johtajuutta ja uusia keinoja johtaa näitä syntyviä ekosysteemejä, jotka tarttuvat käsillä oleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ekosysteemissä johtajuus on prosessi, ei yksittäinen toimenpide tai henkilö. Seuraavaksi esittelen 10 kultaista ohjetta ekosysteemin johtamiseen.

1 Tarve ja tahtotila

Tarkoitus luo pohjan koko ekosysteemin toimintakulttuurille. Yhteinen tahto syntyy jaetusta tilannekuvasta, haasteen merkityksellisyydestä ja ymmärryksestä siitä, minkä tulee muuttua. Johtajuus kysyy minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, keitä tarvitaan tekijöiksi ja keitä varten.

2 Verkoston elinkaari

Ekosysteemin yhteistoiminta on matka, jossa on eri vaiheita. Matka ei kulje välttämättä suoraviivaisesti eteenpäin. On tärkeää määritellä, onko verkosto väliaikainen vai tarkoitettu pysyväksi. Itseohjautuvan ekosysteemin toiminnan kiihtyvässä vaiheessa syntyy eri toimintaryhmiä. Uusia toimijoita liittyy ja ehkä joitakin avaintoimijoita lähtee. Kontrolli ei ole enää välttämättä avainorganisaation käsissä. Johtajuus haastaa päästämään kontrollista irti ja sopeuttaa toimintaa uudelleen.

3 Jäsenten vuorovaikutus

Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa. Johtajuuden tehtävä on huolehtia, että jäsenillä on mahdollisuuksia dialogiin ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavaa osaamista. Jäsenten rekrytointi on keskeinen johtajuuden tehtävä. Jokaisella yksilöllä ja organisaatiolla on odotuksia, joihin tulee vastata. Synergiaetuja on mahdollista löytää vain toimijoiden erilaisuudesta ja siitä, että moniäänisyyttä ja vuorovaikutusta ylläpidetään aktiivisesti. Johtajuus on eri toimijoiden linkittämistä yhteen. Monikulttuurisissa ekosysteemeissä vuorovaikutuksen ja dialogin merkitys korostuu entisestään.

4 Tavoitteet ja arvot

Johtajuus näyttäytyy samaan suuntaan kulkemisena. Toiminnan tavoitteiden näkyväksi tekeminen ja niiden hyvä artikulointi edistävät toiminnan tuloksellisuutta ja luottamuksen rakentumista. Yhteiset arvot ja työskentelyn käytännöt ovat johtajuuden työkaluja sitoutumisen ylläpitämiseksi. Johtajuuden tehtävä on varmistaa vastavuoroisuuden periaatteen toteutuminen, jossa hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti kaikille osapuolille.

5 Toimintaympäristö ja sidosryhmät

Kun ekosysteemi toimii itseohjautuvasti, kontrolli ei ole enää välttämättä avainorganisaation käsissä. Tilanteesta avautuu mahdollisuuksia määrittää tavoitteita uudelleen ja löytää uusia keinoja niiden saavuttamiseksi. Toimintaympäristön muutosten jatkuva seuranta, tulevaisuuden ennakointi ja sidosryhmien osallistaminen ovat johtajuuden agendalla.

6 Rakenteet ja prosessit

Itseohjautuvuudesta huolimatta ekosysteemikään ei toimi ilman rakenteita. Systeemisiä rakenteita tarvitaan, jotta uudet kumppanuudet ja toimijat voivat liittyä mukaan. Johtajuus on kykyä luoda rakenteita, jotka ohjaavat toimintaa haluttuun suuntaan ja ruokkii itseorganisoitumista. Selkeästi kuvatut rakenteet ja prosessit edistävät vuorovaikutusta, luovat oikeudenmukaisuutta, sitouttavat ja rakentavat luottamusta.

7 Roolit ja vastuu

Johtajuus valmentaa toimijoita ottamaan vastuuta ja löytämään oman roolinsa suhteessa muihin toimijoihin. Johtajuuden tehtävä on edistää toimijoiden kykyä tuottaa arvoa ja toteuttaa yhteisesti asetettuja tavoitteita.

8 Päätöksentekoprosessi ja pelisäännöt

Johtajuuden suuri haaste on johtaa hajautettua päätöksentekoa käytännössä. Ekosysteemin ominaispiirteitä ovat tasavertaisuus, kollektiivinen ja osallistava päätöksenteko. Päätöksenteon kriteerit ja pelisäännöt tulee olla kaikilla tiedossa. Johtajuuden tehtävä on tunnistaa päätösten teon kannalta oleellinen tieto ja analysoida erilaisia mahdollisia kehityskulkuja ja vaikutuksia päätöksenteon tueksi.

9 Tiedon muotoilu

Tiedon muotoiluun on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta tieto virtaa ja jalostuu tarkoituksenmukaisesti läpi ekosysteemin. Hyvin muotoiltu tarkoitus ja prosessit ovat tärkeitä työkaluja koko ekosysteemille. Ne motivoivat, sitouttavat ja energisoivat ihmiset toimintaan ja myös tehostavat ulkoista viestintää. Esimerkiksi visuaaliset tiekartat vahvistavat uskoa tavoitteiden saavuttamiseen.

10 Laadun mittarit ja arviointi

Vaikuttavuuden vastinparina ovat mittarit, joilla toimintaa voidaan matkan aikana ja sen jälkeen arvioida. Halutut vaikutukset tulee määrittää toimintaa suunniteltaessa. Sopivien mittareiden löytäminen edistyksen, tuloksien ja vaikuttavuuden arviointiin on johtajuuden tehtävä. Johtajuuden huomion tulee kiinnittyä oppimisen ja synergiaetujen syntymisen arviointiin.

Lisää inspiraatiota kestävän kehityksen johtamiseen löydät Diakonissalaitoksen, Caritaksen, Filoksenian ja Filantropian Kymppi-hankkeen Vastuullista ja menestyvää liiketoimintaa -kurssin avulla. Kurssi sisältää runsaasti työkaluja ja vinkkejä vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Nina Maarit Partanen

Bisnesvalmentaja, Project Impact Oy